Kansainväinen biodiversiteettisopimus jo 25 vuotta luonnon puolella

Uutinen 14.5.2018 klo 16.08
Karhunlaukkoja
Keväistä karhunlaukkakasvustoa pähkinälehdossa Ahvenanmaalla.

Kansainvälinen biodiversiteettisopimus täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Kyseessä on en-simmäinen maailmanlaajuinen sopimus, jolla pyritään suojelemaan kattavasti koko luon-non kirjoa: lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuutta. Sopimuksen tavoitteissa riittää vielä työnsarkaa.

Biodiversiteettisopimus (eng. Convention on Biological Diversity, CBD) on yksi kolmesta Rion sopimuksesta, joista valtiot päättivät YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa Riossa vuonna 1992.  Sopimus astui kansainvälisesti voimaan 29.12.1993 ja Suomi ratifioi sen heinäkuussa 1994. Sopimus painottaa taloudellisen toiminnan sopeuttamista luonnon monimuotoisuuden suojelemiseen; pelkät valtioiden suorittamat luonnonsuojelutoimet katsotaan riittämättö-miksi. 

Rion ympäristö- ja kehityskokous lienee monelta jo vaipunut unhoon. Tuolloin käynnistyi kui-tenkin uudenlaisen ympäristönsuojelun esiinmarssi, joka on osa myös Suomen nykyistä luon-nonsuojelupolitiikkaa ja laajemmin koko elämänmenoa.
 

Poltamalla ennallistamista
Ennallistettua kanervanummea Jurmossa Turun saaristossa.


Suomen malli herättää kiinnostusta

Luonnon monimuotoisuussopimuksen toteuttamisen kannalta keskeisessä roolissa ovat kan-salliset strategiat ja toimintaohjelmat, jotka on Suomessa laadittu vuodesta 1997. Ne ovat keinoja luonnon monimuotoisuusnäkökulman tuomiseksi osaksi kaikkea yhteiskunnallista päätöksentekoa ja toimintaa. Luonnon puolesta puhujat kutsuvat tätä valtavirtaistamiseksi.

Suomen malli on saanut kiitosta niin kotimaassa kuin maailmalla erityisesti siitä, että se ker-too selkeästi eri toimijoiden vastuut luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä ja kiinnittää huomiota luonnonsuojelua koskevan yleisen tietoisuuden lisäämiseen.  Nykyinen strategi-amme hyväksyttiin vuonna 2012 ja valtioneuvosto päätti joulukuussa 2015 jatkaa sen toi-meenpanoa vuoteen 2020 saakka.

Tavoitteena luonnon köyhtymisen pysäyttäminen 2020

Kansainvälisellä tasolla luonnon monimuotoisuussopimuksen toteutumista vauhditetaan ja seurataan YK:n osapuolikokouksissa ja siellä sovituilla toimilla, kuten työohjelmien avulla. Työ koskee muun muassa metsien, kuivien ja puolikuivien maa-alueiden, vuoristojen, maatalou-den, sisävesien, merien ja rannikoiden sekä saarten monimuotoisuutta.

Nagoyassa vuonna 2010 pidetyssä biodiversiteettikokouksessa asetettiin kunnianhimoinen tavoite: luonnon köyhtyminen on pysäytettävä vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavut-tamiseksi laadittiin strateginen suunnitelma, johon kirjattiin edelleen 20 osatavoitetta (ns. Aichi-tavoitteet). Ne liittyvät muun muassa luonnonvarojen kestävään käyttöön, ekosystee-mien ja lajien turvaamiseen ja osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen.

EU seurasi pian YK:n vanavedessä ja teki vuonna 2010 oman päätöksensä luonnonkirjon köyhtymisen ja ekosysteemipalvelujen heikentymisen pysäyttämisestä vuoteen 2020 men-nessä. EU:n oma biodiversiteettistrategia hyväksyttiin vuonna 2011. Työtä on vielä runsaasti jäljellä, sillä vuonna 2015 valmistuneen EU:n väliarvion mukaan luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa ole edistytty riittävästi.

Suojelualue Intiassa
Rathanboren kansallispuisto Intiassa toimi aikoinaan sulttaanien tiikereiden metsästyspuistona.

Tiede luonnonsuojelun tukena

Luonnon monimuotoisuuden tilan arvioimiseksi tarvitaan jatkuvasti luotettavia menetelmiä ja in-dikaattoreita. Tässä tieteellisellä tutkimustyöllä on keskeinen rooli. Tiedettä tarvitaan myös siihen, että ymmärrämme luontoon kohdistuvia paineita ja niiden vaikutuksia.
EU-maiden tulee kartoittaa ja arvioida alueensa biodiversiteetin ja ekosysteemien tila vuoteen 2020 mennessä. Suomen osalta tämä tarkoittaa myös ekosysteemipalvelujen kartoittamista ja niiden arvon määrittämistä.

Tutkijat ovat mukana myös esittämässä toimenpiteitä biodiversiteettistrategian ja toimintaohjel-man uusiksi suuntaviivoiksi vuoden 2020 jälkeiselle ajalle.

Tiedon kartuttamista pitää jatkaa määrätietoisesti ja laaja-alaisesti niin Suomessa kuin muualla. Uusi kansainvälinen luontopaneeli (IPBES) tekee arvokasta työtä esimerkiksi ilmastonmuutoksen luontovaikutusten ja luontoon perustuvien ratkaisujen hyödyntämismahdollisuuksien tunnistami-seksi.

Biodiversiteetin turvaaminen ja ekologinen kestävyys tulisi aina huomioida osana luonnonvarojen käyttöä. Esimerkiksi EU:n maatalouspolitiikan (CAP) uusi rahoituskausi 2021–2027 voi antaa hyvät mahdollisuudet lisätä luonnon monimuotoisuutta. Meidän on myös jatkettava kansallisen ekosys-teemitilinpidon kehittämistä ja luonnon monimuotoisuuden arvottamista.

Suojelualue Malagassa

 
Suomen Akatemian ja eri ministeriöiden yhteistutkimushanke Finnish Biodiversity Research Programme (FIBRE) 1997–2002 oli aikanaan tienraivaajana näyttämässä esimerkkiä laajasta kansallisesta tutkimushankkeesta, joka toi yhteen monimuotoisuustutkijat ja biologisten luon-nonvarojen käyttö- ja suojelututkimusta tekevät asiantuntijat. Samaa yhteistyön henkeä oli puutteellisesti tunnettujen metsälajien tutkimusohjelmassa 2009–2016 (PUTTE). Toivottavasti ohjelmalle saadaan jatkoa! Tavoite luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi ei toteudu ilman laajaa yhteistyötä.

Vuosi 2020 lähestyy ja työnsarkaa on vielä valtavasti jäljellä – biodiversiteettisopimuksen saavu-tuksista huolimatta maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen jatkuu. Mah-dolliset uudet, vuoden 2020 jälkeiselle ajalle annettavat kansalliset lupaukset tulee valmistaa huolellisesti, jotta ne ovat uskottavia, viimeisimpään tutkimustietoon pohjautuvia ja lunastetta-vissa olevia. Nuoret ja tulevat sukupolvet ovat avainasemassa asioiden eteenpäin viemisessä, mutta me jätämme heille perinnön.

Meiltä odotetaan entistä vahvempia tekoja biodiversiteettisopimuksen toteuttamiseksi ja luon-non monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi. Nyt ratkaistaan, minkälaisissa tunnelmissa biodiversiteettisopimus viettää tulevia syntymäpäiviään.


Teksti Marina von Weissenberg, ympäristöneuvos, ympäristöministeriö
Biodiversiteettisopimuksen yhdyshenkilö Suomessa

Kuvat Riku Lumiaro, Suomen ympäristökeskus

Aiheesta lisää

 

Kaikki Luonnon kirjon 2/2018 artikkelit

Mäntykangas
Suojeltua mäntykangasta Inarissa. Biodiversiteettisopimus kehottaa meitä säilyttämään Suomen luonnon monipuolisena, ettei lajistomme köyhdy nykyisestään.