Metsäpeura valokeilassa

Uutinen 21.11.2017 klo 21.34
Metsäpeura laskennat
Metsäpeurojen määrä saadaan selville kevättalvisilla lentolaskennoilla. © Jenni Miettunen

Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) metsästettiin Suomesta sukupuuttoon satakunta vuotta sitten. Entisaikojen kenties merkittävin riistaeläimemme palasi omin sorkin Kainuun korpimaille sotien jälkeen, ja lajin leviämistä lännemmäs vauhditettiin Suomenselälle tehdyllä palautusistutuksella 1980-luvun taitteessa. Palautus onnistui erinomaisesti, ja menestystarinalle haetaan nyt jatkoa MetsäpeuraLIFE-hankkeessa.

Sekä Kainuun että Suomenselän metsäpeurakannat kasvoivat 2000-luvun alkuvuosiin saakka, ja lajin tulevaisuus näytti valoisalta. Kainuun kanta alkoi kuitenkin taantua, ja Suomenselän kannan kasvu hidastui. Merkittävin suora kuolleisuuden aiheuttaja on suurpetojen saalistuksesta johtuva vasatuoton alentuminen, ilmiö, joka laajemmalti tarkasteltuna näyttäisi kytkeytyvän myös elinympäristömuutoksiin.

Riistaviranomaiset havahtuivat lajin ahdinkoon, ja vuonna 2007 julkaistussa Suomen metsäpeurakannan hoitosuunnitelmassa linjattiin tulevien vuosien toimenpiteistä.

Jättihanke metsäpeuran hyväksi

Kannanhoitosuunnitelmassa määritetyt askelmerkit konkretisoituivat vuosi sitten, kun EU-rahoitteinen hanke MetsäpeuraLIFE käynnistyi. Seitsemän vuoden mittaista ponnistusta koordinoi Metsähallituksen Eräpalvelut, ja siihen osallistuu kaikkiaan kymmenen kotimaista hankekumppania. Hankkeen budjetti on vähän yli viisi miljoonaa euroa, josta EU-rahoitus kattaa 60 prosenttia. Suurin kansallinen rahoittaja on maa- ja metsätalousministeriö.

Hankkeen merkittävin tavoite on vahvistaa metsäpeuran asemaa Suomen eläimistössä palauttamalla laji sen nykyistä levinneisyysaluetta lännemmäs. Tätä varten Lauhanvuoren kansallispuistoon ja Seitsemiseen on rakennettu totutustarhat, joihin on syksyn 2017 aikana tuotu metsäpeuroja. Suurin osa tämänhetkisistä asukkaista on eläintarhoissa syntyneitä vaatimia. Uusien metsäpeurasukupolvien perinnöllisen monimuotoisuuden varmistamiseksi molempiin aitauksiin on pyydystetty myös villejä metsäpeuroja Kainuun kannasta. Tulevina vuosina luontoon vapautetaan totutustarhoissa elävien metsäpeurojen jälkeläisiä.

Metsäpeura hirvas
Kainuun kannasta pyydystetyt metsäpeurat monipuolistavat totutustarhoissa syntyvien metsäpeuranvasojen perimää. Valokuvassa Kuhmosta Lauhanvuoreen tuotu hirvas. © Tiina Mäkelä

Metsäpeuraan suhtaudutaan myönteisesti

Lähiseutujen asukkaat odottavat metsäpeuran paluuta sen entisille asuinsijoille pääosin myönteisellä mielellä. Lajin toivotaan esimerkiksi kasvattavan alueiden luontomatkailupotentiaalia sekä vaikuttavan ylipäätään positiivisesti alueiden imagoon. Myös lajin itseisarvo sekä odotus metsäpeurojen kohtaamisesta nostattavat myönteisiä ajatuksia.

Huoltakin suuren nisäkkään paluu lajistoon aiheuttaa: metsäpeurasta mahdollisesti maataloudelle ja liikenteelle koituvat haitat mietityttävät palautusalueiden asukkaita. Samoin keskustelua herättää mahdollinen suurpetojen, erityisesti susien, asettautuminen alueelle metsäpeurojen perässä.

Metsäpeurat ruokailemassa
Metsäpeurat ruokailevat syysaikaan nurmipelloilla. Mahdolliset satotappiot ovat yksi palautusistutusalueiden asukkaita askarruttavista asioista. © Tiina Mäkelä

Ei pelkkää palautusta

Palautusistutukset ovat merkittävä ja konkreettinen osa MetsäpeuraLIFE-hanketta, mutta valtaosa resursseista ja tekemisestä ohjautuu muihin toimintoihin. Suuria kokonaisuuksia ovat esimerkiksi kannanseurantamenetelmien edelleen kehittäminen sekä metsäpeurakannan hoitosuunnitelman päivittäminen. Lisäksi hankkeessa muun muassa seurataan metsäpeurojen liikkeitä ja elinympäristön käyttöä satelliittipantojen avulla sekä ennallistetaan lajille sopivia elinympäristöjä. Myös tiedotus ja viestintä ovat merkittävässä roolissa: suuren yleisön metsäpeuratietämyksen lisääminen on yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista.

Teksti: Milla Niemi ja Sakari Mykrä, Metsähallitus Eräpalvelut
Kuvat: Tiina Mäkelä ja Jenni Miettunen
 

Lisätietoja

Projektipäällikkö Sakari Mykrä, Metsähallitus Eräpalvelut,
etunimi.sukunimi@metsa.fi, p. 040 631 8527

Suunnittelija Milla Niemi, Metsähallitus Eräpalvelut,
etunimi.sukunimi@metsa.fi, p. 040 724 6267
 

Lisää aiheesta

Kaikki Luonnon kirjon 4/2017 artikkelit


  • Tulosta sivu