Viherympäristöliitolta kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli

Uutinen 2.8.2018 klo 12.11

Kestävän ympäristörakentamisen toimintamallissa on toimintaperiaatteet kestävän kehityksen toteuttamiseksi ympäristörakentamisen hankkeissa. Se sisältää niin yleisiä periaatteita kuin käytännön työkohteita koskevia ohjeita. Viherympäristöliiton työstämä toimintamalli valmistui toukokuussa 2018.

Perennapenkki
Kaurialan Liikennepuisto Hämeenlinnassa peruskorjattiin kestävän ympäristörakentamisen toimintaperiaatteilla. Osa nurmikosta muuttuu niityksi ja perennamaa perustettiin valitsemalla lajeja, jotka ovat hyönteisten ravinnekasveja.

Kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli (KESY) on tavoiteohjelma, jossa asetetaan tavoitteet mutta se ei ole velvoittava tai pakottava ohjeisto. KESY-toimintamalli osoittaa toimintasuunnan, se vastaa kestävän kehityksen yleisiin tavoitteisiin soveltaen niitä viheralalle. KESY-hanketta veti Viherympäristöliitossa maisema-arkkitehti Emilia Weckman ja mukana oli MMM Hanna Tajakka Viher-Arkista.

Kestävän ympäristörakentamisen tarkoituksena on suunnitella, rakentaa ja kunnossapitää ympäristöä siten, että vältetään, lievennetään tai estetään rakentamisen haitallisia vaikutuksia.

Puutumme rakentamisessa luonnonprosesseihin: veden kiertokulkuun, maaperään, kasvillisuusalueisiin eli ekosysteemipalvelujen kannalta keskeisiin tekijöihin. Tavoitteena on pyrkiä vaalimaan näiden prosessien elinvoimaisuutta ja jatkuvuutta. KESY-toimintaohjelma ohjaa miettimään näitä asioita kestävyyden pohjalta.

Puistopuun runko nurmikolla
Kaurialan liikennepuistossa poistettujen vanhojen puiden runkoja jätettiin maapuiksi hyönteisille, puunalustojen annetaan muuntua niityiksi.

Toimintamalli ohjeistaa koko prosessia

Malli antaa vaihtoehtoisia toimintaohjeita ja tarkastelee viheralan prosessia kokonaisvaltaisesti. KESY-toimintamalli määrittelee, millä tavoin tilaaja, suunnittelija, rakentaja ja kunnossapitäjä voi kussakin hankkeessa ottaa huomioon kestävän ympäristörakentamisen mukaisen toiminnan. Tilaaja määrittelee tahtotilan ja tahtotilan sitovuuden eli missä laajuudessa KESY-tavoitteita noudatetaan ja miten sitovasti niistä pidetään kiinni hankkeen toteutuksen eri vaiheissa.

Jatkossa on tärkeää luoda kriteerejä, joilla voidaan punnita eri vaihtoehtoja ja arvottaa niitä keskenään. Toimintamalli ei ole vielä valmis, vaan tiedon lisääntyessä sitä päivitetään ja tarkennetaan.

Pintamaan seulantaa
Rakentamisessa suuri ympäristökuorma syntyy kuljetuksista. Kaurialan Liikennepuistossa kasvualustaa valmistettiin paikalla olevista pintamaista.

KESY-toimintamalli on toteutunut yhteistyössä Viherympäristöliiton jäsenyhdistysten, ammattikunnan ja sidosryhmien sekä asiantuntijoiden kanssa. Työtä on ohjannut laaja ohjausryhmä.


Tarkastuslistat auttavat käytännön toteutusta

Toimintamalli pakottaa miettimään asioita kokonaisvaltaisesti. Erilaiset tsekkauslistat auttavat tarkistamaan, onko kaikki mahdolliset tekijät muistettu huomioida kussakin hankkeessa.

Toimintamallia ja siihen liittyviä työkaluja eli ohjeoppaita, tarkastuslistoja ja asiakirjamallipohjia on työstetty 10 työpajassa, joissa mukana on ollut yli 200 osallistujaa. Toimintamallia ja työkaluja on voinut kommentoida vapaasti. Toimintamallin tavoitteita ja työkalujen toimivuutta arvioidaan käynnissä olevissa ja tulevissa eri KESY-hankkeissa.

Tukimuuri
Porin asuntomessualueella joen penkkaan liittyvä tukimuuri on rakennettu uudelleen käytetystä luonnonkivistä.

KESY-toimintamalli on merkittävä askel pohdittaessa, miten voimme vastata kasvaviin isoihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutos, resurssien tehokkaampi käyttö, materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys ja energiankulutuksen vähentäminen, saastumisen ehkäisy, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ihmisten osallistaminen ja viihtyisien elinympäristöjen saavutettavuus ja monipuolisuus.Muutokset tapahtuvat hitaasti. Kestävä toimintatapa edellyttää muutoksia niin asenteissa kuin toimintatavoissa. Toteutuneet KESY-toimintatavan mukaiset hankkeet osoittavat, että muutos on mahdollinen, resursseja voidaan säästää ja myös merkittäviä taloudellisia säästöjä saavuttaa.

Teksti ja kuvat  Seppo Närhi, Pääsihteeri, Viherympäristöliitto ry

Lisätietoa

Kaikki Luonnon kirjon 3/2018 artikkelit


 


  • Tulosta sivu