Suomen luonnon päivää juhlitaan aina elokuun viimeisenä lauantaina. Tänä vuonna päivä on kuun viimeinen päivä 31.8. Vuodesta 2013 asti vietetty juhlapäivä on tuonut luonnon juhlan osaksi vuodenkiertoa! Tänäkin vuonna Suomen luonnon päivä täyttyy tapahtumista ja retkeilevistä ihmisistä, joiden eväsreput pullistelevat mustikkapiirakoita. Ulkoiluntäyteinen päivä huipentuu, kun tuhannet suomalaiset nukkuvat yönsä ulkona. Lue lisää.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen tietää meidän olevan täysin riippuvaisia monimuotoisesta luonnosta. Luonnon rauhasta voimaa ammentava ministeri haluaa pysäyttää luonnon köyhtymisen Suomessa ja maailmalla. Tavoitteen saavuttamiseksi meidän täytyy lisätä elinympäristöjen suojelua ja kunnostusta sekä huomioida luonnon monimuotoisuus yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Lue lisää.
Jokihelmisimpukka eli raakku on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi kautta koko esiintymisalueensa. Lajin suojelua tehostetaan parhaillaan kansainvälisellä yhteistyöllä kartoittamalla esiintymiä, yhtenäistämällä seurantamenetelmiä ja ottamalla käyttöön uusia suojelutapoja. SALMUS-hanketta koordinoi Metsähallituksen Luontopalvelut. Lue lisää.
Yksityiset kansalaiset – noin 620 000 suomalaista – omistavat 60 prosenttia Suomen tuottavasta metsämaasta. Heidän päätöksensä ratkaisevat, miten näitä metsiä hoidetaan. Monimetsä-hanke vie tulevan syksyn aikana metsänomistajia ja metsäammattilaisia metsiin keskustelemaan talousmetsien luonnonhoidosta. Laatuloikka luonnonhoitoon -lenkkejä järjestetään eri puolilla Suomea noin kaksikymmentä. Lue lisää.
UPM julkisti uuden vastuullisuustavoitteensa YK:n biodiversiteettisopimuksen 14. osapuolikokouksessa Egyptissä marraskuussa 2018. Tavoitteena on parantaa metsäluonnon monimuotoisuuden tilaa yhtiön omistamissa metsissä Suomessa. UPM on toteuttanut omaa biodiversiteetin turvaamisohjelmaansa vuodesta 1998 lähtien. Uusi tavoite asemoi luonnon monimuotoisuuden biotalouden perustaksi, ja kutsuu kaikki yhteistyöhön kestävän biotalouden kehittämiseksi. Lue lisää.
”Joutsenet ovat aina ajatuksissani ja antavat elämälle loistoa. Omituista todeta, ettei mikään tässä maailmassa, ei taiteessa, kirjallisuudessa eikä musiikissa vaikuta minuun yhtä lailla kuin nämä joutsenet ja kurjet ja metsähanhet. Niiden äänet ja olemus.” Lue lisää.
Metsähallitus on ollut mukana toteuttamassa kansallista vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelmaa (VELMU) jo 15 vuoden ajan ja kerännyt tänä aikana valtavasti tietoa merellisistä lajeista ja luontotyypeistä. Tietoa on hyödynnetty valtakunnallisesti arvioitaessa lajien ja luontotyyppien uhanalaisuutta. Lue lisää.
Vieraslajit ovat maailmanlaajuinen uhka luonnon monimuotoisuudelle. Arktisen alueen kasvit ja eläimet ovat erityisen haavoittuvia niiden vaikutukselle. Vieraslajit voivat levitessään syrjäyttää jopa kokonaan alueen alkuperäiset lajit ja uhata näin koko arktista ekosysteemiä. Suomi, Ruotsi ja Norja ovat käynnistäneet siksi yhdessä viestintäkampanjan, jossa kerrotaan miten vieraslajien kulkeutumista arktiselle alueelle voi välttää muutamin yksinkertaisin keinoin. Lue lisää.
Sähköinen opas on suomenkielinen. Siinä avataan keskeisiä geneettiseen monimuotoisuuteen liittyviä käsitteitä perusteista alkaen ja kootaan yhteen tutkimustuloksia sekä niihin perustuvia johtopäätöksiä. Niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi käytännön suojelutyössä. Suomessa esiintyvistä lajeista esitellään geneettiseen monimuotoisuuteen liittyvää tiedon tasoa, joka vaihtelee huomattavasti lajeittain ja eliöryhmittäin. Lue lisää.