Luontokunnat-verkosto perustettiin

Uutinen 11.11.2020 klo 11.56

Suomen ympäristökeskus järjesti yhdessä Kuntaliiton kanssa Luontokunnat-verkoston aloitustilaisuuden 24.9.2020. Tilaisuus piti alun perin järjestää toukokuussa Kuntatalolla, mutta koronan takia tilaisuus siirrettiin alkusyksyyn ja verkkoon. Linjoille kerääntyi kaikkiaan 157 kuntien lumotyöstä kiinnostunutta henkilöä, joista 65 jatkoi työskentelyä iltapäivän työpajoissa. Aloitustilaisuuden jälkeen 78 kuntien ja kaupunkien luontotoiminnassa työskentelevää henkilöä 45 kunnasta on ilmoittautunut mukaan Luontokunnat-verkostoon.

Verkostotilaisuuden avasi ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen, joka puheessaan oli tyytyväinen Luontokunta-verkoston perustamisesta ja kuntien luontotyön tukemisesta. Vaikka luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on globaali ilmiö, ratkaisut siihen ovat usein paikallisia. Kunnat ovat keskiössä luontotoiminnan jalkauttamisessa. Ympäristöministeriö on yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa avannut monia erillisiä rahoitushankkeita kuntien luontotoiminnan tukemiseksi.

Sanapilvi Luontokunnat-toiminnan odotuksista
Kuntien odotuksia verkostolta selvitettiin Mentimeterkyselyllä.

Luontotyöhön vertaistukea

Kuntien resurssit ja mahdollisuudet vaihtelevat paljon, miten kunnassa voidaan edistää luontotyötä. Usein pienemmissä kunnissa luontotyöstä vastaavan vastuualueisiin kuuluu monia muitakin velvollisuuksia ja siksi luontotyö vahvasta tahtotilasta huolimatta voi jäädä vähäiselle huomiolle.

Keskustelussa painottui yhteistyöverkoston tuomat mahdollisuudet tarjota vertaistukea ja jakaa hyviä käytäntöjä, saada neuvoja ja viimeisimpiä tietoja ja vinkkejä kuntien luontokysymyksiin. Osallistujat toivoivat saavansa verkostolta apuja luontoratkaisujen viestintään ja markkinointiin lisätäkseen kuntalaisten ja kuntapäättäjien ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta. Koulutusta kaivattiin etenkin ekologisten verkostojen turvaamiseen, maankäytön luontovaikutusten arviointiin ja luontotietojen hallintaan.

Ajankohtaisina teemoina nousivat esiin kuntalaisten ja mökkiläisten luontosuhteen elvyttäminen, viheralueiden ja pihojen luonnonmukaistaminen. Ratkaisuja kaivattiin mm. koronatilanteen seurauksena epätasaiseen kävijäpaineeseen luontokohteissa.

Työpajoissa keskusteltiin verkoston toimintatavoista

Työpajoissa nousi myös hyvin konkreettisia tietotarve ehdotuksia, tarve olisi ihan lajikohtaiselle vaatimustiedosta, esimerkiksi valtakunnallinen asiantuntijaverkosto luontotietoihin, joilta voisi kysellä lajien vaatimuksista olisi tarpeen tai luonnon monimuotoisuusohjelmien esimerkkipohjia.

Työpajoissa nousseita kysymyksiä
- Kuinka luonnon monimuotoisuutta voisi mitata ja seurata kunnassa?
- Miten vakuuttaa päättäjät kunnan luontohyödyistä?
- Miten ratkaistaan kasvavien ja tiivistyvien kaupunkiseutujen haasteen?
- Verkostotyöllä voidaan vähentää päällekkäistä työtä ja säästää resursseja

Työpajoissa kuntien edustajat toivoivat konkretiaa heille tarjottavaan tietoon. Kun puhutaan mm. Luontopohjaisista ratkaisuista ja niiden tärkeydestä, tarvittaisiin esimerkkejä, miten luontopohjaisia ratkaisuja voitaisiin toteuttaa kaupunkirakenteessa muutenkin kuin hulevesiratkaisujen osalta. Hyödyllisimpiä ovat konkreettiset esimerkkitapaukset, joissa voidaan kertoa, mitä on tehty, missä ja miten ja onko toimissa onnistuttu. Näin kunnat voivat ottaa oppia toistensa onnistumisista ja epäonnistumisista.

Kuntien luontokuntatoiminnan tavoitteita
 

Verkoston nimeksi äänestettiin Luontokunnat

Kaikista tilaisuuden puheenvuoroista huokui innostus perustettavaa verkostoa ja sen tarjoamia yhteistyömahdollisuuksia kohtaan. Verkosto tullaan selvästi ottamaan ilolla vastaan kuntien lisäksi myös tutkimuspuolella, kun viestiä tärkeistä asioista ja tuloksista saadaan entistä paremmin välitettyä tietoa tarvitsevien käyttöön.

Verkoston kautta joukkovoiman toivotaan saavan aikaan murroksen, joka nostaa luonnon monimuotoisuuden turvaamisen tärkeyden mukaan päätöksentekoon. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen hyödyttää kaikkia suomalaisia tavalla tai toisella. Vaikka Suomessakin yhä useampi asuu kaupungissa, olemme kaikki riippuvaisia luonnon tuottamista ekosysteemipalveluista kuten ruuasta, raaka-aineesta sekä puhtaasta ilmasta ja vedestä.

Osallistujat valitsivat äänestämällä toiminnalle nimeksi ”Luontokunnat”. Nimi kiteyttää hyvin toiminnan ja toimijat. Tilaisuuden päättyessä tunnelmaa kuvasi parhaiten sana ”toiveikas”. Tältä pohjalta on hyvä lähteä yhdessä lisäämään kierroksia kuntien luontotyöhön.


Tulevaisuudessa tavoitteellisempaa luontokuntaverkostotoimintaa

Näin aluksi Luontokunnat-toiminta on verkoston toimintatapojen kehittämistä, tiedonvälitystä ja verkottumista eikä se sido mukaan ilmoittautuneita kuntien ja kaupunkien edustajia mihinkään. Verkostolle on perustettu Kuntaliiton toimesta Teams-työtila, jossa kuntaedustajat voivat vaihtaa tietoa lumo-toiminnasta, rahoitushauista, hyvistä käytännöistä ja monesta muusta ajankohtaisesta teemasta.

Myöhemmin vuoden 2021 kuluessa on tarkoitus kehittää yhdessä kiinnostuneiden kuntien kanssa tavoitteellisempaa Luontoviisaskunta-toimintaa. Sitä varten on tarkoitus yhteistyössä eri tahojen kanssa kehittää kriteerit ja tavoitteet, joihon mukaan ilmoittautuvan kunnan tulisi sitoutua kuntajohdon päätöksellä. 

Kriteereissä voidaan hyödyntää esimerkiksi Hinku-verkoston kaltaista kriteeristöä. Tavoitteellisempi luontoviisaskuntatoiminta tulee todennäköisesti edellyttämään kunnanhallituksen päätöksen sekä kunnan kokonaisvaltaista sitoutumista luontoarvojen vaalimiseen. 

Teksti: Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot ja tervetuloa toimintaan mukaan

Hankekoordinaattori tutkija Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, p. 0295 251 715

 

Paluu etusivulle


  • Tulosta sivu