Uutinen 13.5.2019 klo 12.08
Tienvarsilla voi esiintyä yllättäviä ja harvinaisia asukkaita. Maatalousympäristön muututtua tehotuotannon seurauksena niittyjä ei enää laidunneta eikä karja tallo hakamaata. Monet luonnon monimuotoisuutta lisäävät lajit ovat harvinaistuneet huomattavasti, kun niiden elinympäristöt ovat vähentyneet. Viime vuoden joulukuussa julkaistussa Suomen luonnon monimuotoisuus -tilan päivityksessä todettiin, että tienvarret toimivat korvaavina elinympäristöinä perinnemaisemien ja harjumetsien valorinteiden kasveille ja hyönteisille.
Osa näille elinympäristöille tyypillisistä lajeista onkin löytänyt "korvaavan elinympäristön" tienvarsilta, joissa säännöllinen vuosittain toistettava niitto ylläpitää paahteisuutta. Jos tien vierustalla luiskien maa-aines on köyhää ja kasvuolosuhteet erityisen valoisat, ovat huonoina kilpailijoina tunnetut paahdeympäristöjen kasvilajit, kuten kissankäpälä ja kangasajuruoho, sekä niillä elävät harvinaiset hyönteislajit saattaneet säilyä.
Kaksi projektia pohtimassa tienvarren biodiversitettiä viime vuonna
Jussi Lampinen Turun yliopistosta laittoi viime kesänä liikkeelle ihmisten tienvarsiniittyjä ja niittämistä koskevan asennekyselyn. Sen tulokset ovat nyt valmistuneet ja ovat osa Jussin väitöskirjaa.
Keltamaitekasvustoa kapealla tieluiskalla Rymättylässä. Nykyinen niittokäytäntö ylläpitää riittävää paahteisuutta, mutta niittojäte tulisi poistaa luiskalta niiton yhteydessä. Kuva Kari Nupponen.
Projektissa tutkittiin miten ympäristö- ja liikenneväen näkemykset poikkeavat toisistaan. Todettiin, että ympäristöhallinnossa työskentelevien asenteet kukikkaita tienvarsia kohtaan ovat myönteisemmät kuin liikenneympäristöjä suunnittelevien tai niitä hoitavien tahojen. Tien turvallisuudesta huolehtivilla korostuu toki tieturvallisuuden merkitys, luonnon säilymisestä huolehtivilla korostuu taas luonnon monimuotoisuus tienvarsilla. Asennekyselyssä todettiin monien ympäristöhallinnon että teiden hoidon ja kunnossapidon piireissä kannattavan luonnon monimuotoisuuden edistämistä tienvarsilla kohdekohtaisesti tarkennetuilla hoitotoimenpiteillä. Samana vuonna olikin jo lähtenyt silloisen Liikenneviraston, nykyinen Väylä, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Ympäristö- sekä Liikenne-vastuualueiden yhteistyöprojekti liikkeelle, jossa tähän pureuduttiin.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella toteutettiin vuonna 2018 pilottiprojekti, jossa selvitettiin uhanalaisten lajien esiintymätiedon käyttöä maanteiden viherhoidon toimien ohjaamisessa ja viherhoidon, etenkin niiton, vaikutuksia tienvarsien uhanalaisten hyönteisten elinympäristöjen laadun kannalta.
Projektissa pyrittiin tunnistamaan lajistollisesti arvokkaita tienvarsikohteita sekä ohjeistamaan niiden säilymistä tukevia toimia tienpidon rutiineissa. Pilotissa selvitettiin myös uhanalaisten lajien olemassa olevien esiintymätietojen käyttökelpoisuutta arvokkaiden lajiesiintymien paikantamisessa. Projektissa oli mukana uhanalaislajiston erityisasiantuntijat tekemässä inventoinnit ja suositukset.
Tienpidon rutiinit tukevat uhanalaisten lajien selviytymistä
Projektissa huomattiin, että välttämättä tienpito ja biodiversiteetin säilyttäminen eivät ole ristiriidassa. Pikemmin yllättävän monet uhanalaiset lajit ovat päätyneet esiintymään tienvarsilla tienpidon rutiinien, kuten toistuvan niiton seurauksena, eli ne hyötyvät liikenneturvallisuuden kannalta välttämättömistä hoitotoimista. Pilottiprojektin esiselvityksessä oli tunnistettu 14 ns. hot spot -aluetta, joista seitsemän kohdetta valittiin maastoinventointiin kesällä 2018. Maastoinventoinnissa tienvarsia kartoitettiin yhteensä 235 km matkalla. Tienvarsilta rajattiin 63 huomionarvoisten hyönteislajien elinympäristökohdetta. Yhteensä 38 huomionarvoisen lajin esiintymää paikannettiin.
Turun Kakskerrassa nykyinen niittokäytäntö estää rehevöitymisen takaluiskalla, jossa elää
useita uhanalaisia perhoslajeja. Kuva Kari Nupponen.
Poikkeamia maanteiden viherhoidon normaalikäytäntöön suositeltiin vain painavin perustein kuuteen kohteeseen, joissa normaali niitto hävittäisi kohteessa esiintyvän lajin toukan ravintokasvin tai sen osan toukan kannalta vahingolliseen aikaan. Muita kuin niittoon liittyviä, elinympäristön avoimuuteen liittyviä kunnostussuosituksia annettiin 14 kohteelle. Esimerkiksi Rymättylässä keltamaitekasvustoja sijaitsee kapeilla tienpientareilla, jotka säilyvät niiton ansiosta riittävän paahteisina uhanalaiselle, erityisesti suojeltavalle lajille.
Pilotin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Liikenne-vastuualueen jatkoprojektissa on selvitetty miten laaditut hoitosuositukset otetaan käyttöön. Hoito-ohjeiden muutokset tullaan ottamaan käyttöön ensi kesän aikana hoidon urakoissa, mikä parantaa merkittävästi arvokkaiden esiintymien säilymisen todennäköisyyttä jatkossakin.
Harmillisesti rahaa ei juuri ole hyvin alkaneiden inventointien jatkamiseen, vaikka työn hyödyt tienvarsien uhanalaiselle lajistolle ovat selvästi nähtävissä jo pilottiprojektin tulosten perusteella. Paikkatietoaineistona olevien uhanalaisesiintymien tarkistaminen maastossa ja hoitosuositusten räätälöinti on tarkkaa ja hyvin aikaa vievää puuhaa. Hoitotoimia voidaan suunnitelmien suositusten mukaan tehdä jatkossa myös tieviranomaisten ja luonnonsuojeluviranomaisten yhteistyönä, mutta sitä ennen esiintymät tulisi paikantaa ja niiden hoitotarve arvioida.
Nyt inventoiduissa 63 tienvarsikohteessa nykyiset viherhoidon käytännöt ylläpitävät valtaosin hyvin uhanalaisten hyönteislajien elinympäristöjä. Kehitettävää on sen sijaan vielä lajien esiintymien turvaamisessa tiealueella tapahtuvien muiden toimien, kuten kaapelikaivuun ja ojitusten yhteydessä.
Toteutuskelpoisin tapa lisätä biodiversiteetin huomioimista tienvarsilla on tiedon lisääminen asiasta
Lampisen tienvarsikyselyssä kaikki vastaajat tuntuivat jossain määrin tunnistavan tienvarsien merkityksen luonnon monimuotoisuudelle, ja myös kunnossapidon väen asenteet olivat enimmäkseen positiivisia. Kyselyssä kaikkien mielestä toteutuskelpoisimmat keinot lisätä luonnon monimuotoisuuden huomioimista tienpidossa olivat valistus ja kampanjointi.
Syksyinen tienvarsiniitty on kauniin värinen ja kasvien siemenet ovat hyvin ehtineet kypsyä. Kuva Tiina Myllymäki.
Väylävirasto ja Varsinais-Suomen ELY-keskus pitävätkin jatkossa esillä biodiversiteettiä tienpidossa mm. säännöllisellä viestinnällä. Toinen kyselyssä kannatusta saanut toimenpide oli tärkeiden kohteiden inventointi ja vieminen kunnossapitoon tarkentavina ohjeina. Tämäkin asia on jo edennyt yllä mainitun pilottiprojektin muodossa.
Jatkossa tienvarressa saattaa havaita arvokkaita kasvi- ja hyönteisesiintymiä markkeeraavia valkopohjaisia kylttejä. Näiden kohdalla tulee niittokoneen kuljettajan nostaa niittopuomi ja jatkaa niittoja vasta rajoituksen päätyttyä. Myös kaivamiset kohteissa edellyttävät toimenpiteiden toteuttamista siten, että arvokkaiden lajien elinympäristöt eivät vaarannu. Jatkossa Väylävirasto edelleen kehittää omien toimintatapojaan ja tienpidosta vastaavien ELY-keskusten toimintaa voidakseen paremmin huomioida luonnon monimuotoisuus teiden hoidossa. Elinympäristöjen hoidon suunnitteluun ja toteutukseen tulisi käynnistää iso valtakunnallinen hanke, mikä mahdollistaisi paremmat resurssit paahdeympäristöjen ennallistamiseen laajemmassa mitassa.
Teksti: Niina Anttila Varsinais-Suomen ELY-Keskus
Lisätiedot
Ympäristöasiantuntija Niina Anttila, p. 0295 022 781, etunimi.skunimi@ely-keskus.fi
Tohtorikoulutettava Jussi Lampinen, p. 044 971 2701, jilamp@utu.fi
Asiantuntija Marketta Hyvärinen, p. 050 471 1321 marketta.hyvarinen@vayla.fi
Linkit
Kaikki Luonnon kirjon 2/2019 artikkelit