Uutinen 13.5.2019 klo 12.22
Metsähallituksen Luontopalvelujen luotsaama laaja Rannikko-LIFE-hanke pureutuu rannikkoluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja ilmastonmuutokseen varautumiseen uhanalaisia luontotyyppejä hoitamalla.
Vuonna 2019 pääpaino on hoidon suunnittelulla ja sitä tukevilla lajistokartoituksilla. Kartoitukset potkaistaan käyntiin BioBlitz-lajirallilla Rymättylässä Naantalissa 14.–15.6. Tuolloin parikymmentä lajiasiantuntijaa saapuu selvittämään mahdollisimman suuren määrän Pähkinäisten saaren eliölajeja. Seuraa tapahtumaa somessa tai tule paikalle osallistumaan: #bioblitz #coastnetlife.
Selkämeren kansallispuistossa sijaitsevan Isonkarin majakkasaaren nummia kulotetaan talkooleirillä 2018. Perinnemaisemat pysyvät auki ja harvinaiset kasvit saavat valoa ja elintilaa. Paahde-LIFE-hanke ja WWF järjestivät vapaaehtoisille talkoot. Kuva Helena Lundén, Metsähallitus.
Rannikko-LIFE parantaa rannikon ja saariston Natura 2000 -suojelualueiden tilaa. Tavoitteena on luoda toimiva elinympäristöjen verkosto. Kohteina ovat rannikolle tyypilliset avoimet ja puoliavoimet luontotyypit kuten paahdealueet, rantaniityt, lehdot ja hakamaat. Hoitotoimilla parannetaan esimerkiksi apolloperhosen ja erakkokuoriaisen elinoloja sekä pilotoidaan laajan merenlahden kunnostusta Täktominlahdella. Hoitokohteet sijoittuvat Suomen rannikolla Perämereltä Hangon saaristoon ja Viron pohjoisrannikolla Tallinnaan ja Lahemaan kansallispuistoon.
Eheä verkosto auttaa luontoa selviämään
Kohteet Rannikko-LIFEeen valittiin Zonation-analyysin avulla. Analyysissä priorisoitiin hoitoon otettavia Natura-alueita mm. uhanalaisten lajien ja luontotyyppien määrän, kunnostuspotentiaalin ja kytkeytyneisyyden näkökulmasta. Rannikon luonto nousee esiin alueena, missä luonnonhoidolla saavutetaan suurin kustannushyöty. Verkostoajattelun mukaan elinympäristölaikkujen kunnostaminen ja täydentäminen uusilla kohteilla mahdollistaa lajien liikkumisen ja leviämisen, kun elinympäristöjen koko ja laatu kasvavat ja välimatkat lyhenevät. Esimerkiksi apolloperhoselle täytyy löytyä riittävä määrä hyväkuntoisia ketolaikkuja muutaman kilometrin etäisyydeltä.
Verkoston kohentaminen on erityisen tärkeää juuri nyt, kun ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat näkyä. Tulevaisuuden tavoitteena on eheä, pohjois-eteläsuuntainen, hyväkuntoisten luontotyyppien verkosto, joka auttaa lajistoa siirtymään uusille asuinalueille eteläisten käydessä liian kuumiksi tai kuiviksi.
Hoidettavien luontotyyppien verkostot ovat osin päällekkäisiä, ja sama laji voi tarvita elinkaarensa aikana monenlaisia elinympäristöjä. Tällaisia elinympäristömosaiikkeja vaativia lajeja ovat erityisesti monet hyönteiset.
Hoitotoimet käsittävät mm. nummien polttoa, perinnebiotoppien raivausta ja laidunnukseen palauttamista sekä ulkoluotojen raivauksia. Suuri merkitys on myös vieraslajien, erityisesti kurtturuusun poistamisella. Esimerkiksi Saaristomereltä on tiedossa yli 300 esiintymää, joita torjutaan etenkin vapaaehtoistyöhön panostamalla. Hankkeessa on keskeinen rooli myös laajoja yksityisiä suojelualueita omistavilla kaupunkikumppaneilla..
Lehdesniittyjen hoitoa talkooleirillä Jungfruskärissä Saaristomeren kansallispuistossa toukokuussa 2016. Kuvaaja Liisa Huima.
Rannikko-LIFE toimii aina vuoteen 2025 saakka. Hankkeen budjetti on 8,7 M€, josta EU:n osuus on 60%. Jokaista sijoitettua euroa kohti EU antaa siis puolitoista euroa lisää rannikon luonnonhoitotoimiin.
Teksti: Hanna-Leena Keskinen, projektipäällikkö Rannikko-LIFE-hanke, Metsähallitus, Luontopalvelut
Linkit
Kaikki Luonnon kirjon 2/2019 artikkelit