Uutinen 11.11.2020 klo 15.01
Helmi-ohjelman soidensuojeluteeman kohdevalinnan perustana toimii vuonna 2015 valmistuneen soidensuojelun täydennysesityksen (SSTE) mukaiset kohteet. Näitä valtakunnallisesti arvokkaita suokohteita löydettiin esityksessä reilut 100 000 hehtaaria. Lisäksi suojelua kohdennetaan kaavoissa osoitettujen arvokkaiden suokokonaisuuksien suojeluvarauksille. Myös olemassa olevien luonnonsuojelualueiden vesitaloudellisia rajauksia voidaan parantaa suojelutoimien avulla.
Käytännön toteutuksesta vastaa ELY-keskukset
Suojelutoimien käytännön toteutuksesta vastaavat alueelliset ELY-keskukset, jotka neuvottelevat maanomistajien kanssa maakaupoista ja yksityisten suojelualueiden perustamisista. Neuvottelut perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen ja suojelusta maksetaan korvaus.
Helmi-ohjelman rahoituksella ELY-keskuksiin palkattiin kymmenen uutta työntekijää neuvottelemaan luonnonsuojelun toteutuksesta. Ympäristöministeriö osoittaa ELY-keskuksille rahoituksen luonnonsuojelualueista maksettaviin korvauksiin.
Pitkän aikavälin suojelutavoitteet
Soidensuojelun hehtaarimääräiset tavoitteet tullaan määrittelemään Helmi-ohjelman ohjelmatyön yhteydessä. Vaikka ohjelmatyö ja tavoitteiden laadinta ovat tätä kirjoittaessa kesken, voidaan sen todeta olevan kymmeniä tuhansia suojeluhehtaareja vuoteen 2030 mennessä. Hallituskauden tavoitteeksi on asetettu 20 000 hehtaaria uusia suojelusoita eli 5 000 hehtaaria vuosittain.
Valtion omistuksessa olleet suokohteet suojeltiin soidensuojelutyöryhmän esityksen mukaisesti muutama vuosi sitten valtion omilla päätöksillä. Vapaaehtoista soidensuojelua yksityismailla on tähän saakka toteutettu METSO-ohjelman kautta, mutta nyt vuoden 2020 alusta lukien suokohteiden toteutus kirjataan pääsääntöisesti Helmi-ohjelmalle.
Suojellun suon laskuoja on tukittu ennallistamalla. Kuva Riku Lumiaro.
METSO-ohjelman mukainen vapaaehtoinen suojelu on vakiintunut toimintatapa ja on saanut maanomistajien ja muiden toimijoiden keskuudessa myönteisen vastaanoton. Helmin soidensuojelu noudattaa pääosin samoja periaatteita. Suurin periaatteellinen ero toteutuksessa on siinä, että kohteiden rajaukset ovat pääpiirteittäin etukäteen tiedossa. Maanomistajalla on valta päättää, suojellaanko hänen omistamansa kohde osana Helmi-ohjelmaa vai ei.
Soidensuojelu lähtenyt varsin hyvin käyntiin
Helmi-ohjelman soidensuojelu on käynnistynyt varsin hyvin. ELY-keskuksille tehtyjen kyselyjen mukaan vuoden alusta alkaen ja heinäkuun loppuun mennessä oli suojeltu reilut 2 200 hehtaaria soita. Lokakuun lopussa kohteita oli sovittuna jo yli 4 000 hehtaaria.
Kivisuo on luontoarvoiltaan erittäin arvokas suoalue ja tähän mennessä suurin yksittäinen Helmi-ohjelmassa suojeltu kohde. Kuva Mika Honkalinna.
Suojelun toteutuksen tulokset painottuvat perinteisesti maastokauden jälkeiseen aikaan syksylle, joten Helmin ensimmäinen vuosi soidensuojelun osalta näyttää tässä vaiheessa varsin hyvältä.
Jokainen suojelupäätös vaatii perusteellista työtä
Suokohteiden kiinteistöille on ominaista suuri vaihtelu kiinteistöjen pinta-aloissa. Siinä missä yhden omistajan suokiinteistö voi olla satojen hehtaarien suuruinen, niin toisaalla suo voi muodostua kymmenistä pienistä eri omistajien turvepalstoista. Jokainen suojelupäätös vaatii viranomaistyötä kiinteistökohtaisesti melko lailla saman prosessin pinta-alasta riippumatta. Suokohtaisesti suojeluun pitäisi kuitenkin saada riittävän laajoja kokonaisuuksia suon vesitalouden toimivuuden varmistamiseksi.
Valmusan kansallispuiston mäntyrämettä. Kuva Riku Lumiaro.
Tämän vuoksi pelkkä hehtaarien keskinäinen vertailu voi tuottaa vääristymää suojelun edistymisessä. Tähän mennessä suurimmat sovitut yksittäiset kohteet löytyvät yli 600 hehtaarin käsittävältä kohteelta Pohjois-Pohjanmaalta ja yli 700 hehtaaria käsittävältä kohteelta Pohjois-Karjalasta. Niitä pienempiä neuvottelutuloksia onkin sitten lukumääräisesti merkittävästi enemmän.
Lupaavasta alusta huolimatta soidensuojelussa riittää työsarkaa. Hyvä lopputulos edellyttää koko vuosikymmenen kestävän rahoituksen luonnonsuojelun korvauksiin. Toteutuksen työmäärä on mittava eikä ilman osaavia tekijöitä ELY-keskuksissa urakkaa pystytä saattamaan loppuun. Ratkaisevinta asiassa on kuitenkin maanomistajien suhtautuminen vapaaehtoiseen soidensuojeluun. Hyvä lopputulos vaatii aikaa ja eri tahojen rakentavaa yhteistyötä.
Teksti: Esa Pynnönen, ympäristöministeriö
Lue aiheesta lisää
Paluu etusivulle