Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa maapallon lajien ja eliöyhteisöjen kirjoa sekä lajien sisäistä perinnöllistä vaihtelua. Monimuotoisuus on ikään kuin luonnon vastustuskyky. Se auttaa luontoa sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja tauteihin.
Jokaisella lajilla on oma paikkansa luonnossa. Jatkuva lajikato voi johtaa jopa kokonaisten ekosysteemien romahtamiseen.
Monimuotoinen luonto tuottaa meille kaikille elintärkeitä palveluja, joita kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. Luonnon köyhtymisen myötä sen kyky tuottaa ekosysteemipalveluita heikkenee ja voi paikoin romahtaa kokonaan.
Luonto tarjoaa muun muassa seuraavia elintärkeitä palveluita:
• Ruoka: Saamme metsistä ja vesistöistä muun muassa marjoja, riistaa ja kalaa. Luonnosta löytyy myös useita lajikkeita, joita voimme viljellä ja kasvattaa. Tällä hetkellä laajasti viljelemiemme lajikkeiden perinnöllinen vaihtelu on pientä, mikä voi altistaa ne esimerkiksi taudeille. Monimuotoisessa luonnossa on runsaasti perinnöllistä vaihtelua, jonka avulla voimme rikastuttaa ruoantuotantoamme ja parantaa ruokaturvaa.
• Pölytys: Yli kolme neljäsosaa maapallon tärkeimmistä ruokakasveista on osittain riippuvaisia mehiläisten, kimalaisten ja muiden pölyttäjien tekemästä työstä. Ilman pölyttäjiä ruokavaliostamme puuttuisivat esimerkiksi marjat, hedelmät, monet vihannekset, pähkinät, kahvi ja kaakao.
• Ravinteiden kierto: Ravinteiden kierto on välttämätöntä kaikelle elämälle. Maaperässä olevat pieneliöt osallistuvat ravinteiden kiertoon hajottamalla eloperäistä ainesta, kuten puiden lehtiä, uudelleenkäytettäviksi ravinteiksi. Maaperän köyhtyminen on vakava uhka ruoantuotannolle.
• Puhtaan juomaveden saatavuus ja tulvien torjunta: Puut ja muu kasvillisuus vaikuttavat kasvualueidensa sademäärään ja veden saatavuuteen haihduttamalla maasta sitomaansa vettä ilmaan. Etenkin kosteikot puhdistavat sadevettä tehokkaasti ja tasaavat äkillisiä vedenkorkeuden vaihteluita.
• Raaka-aineet: Luonto tuottaa lukuisia tarvitsemiamme raaka-aineita, esimerkiksi puuta ja luonnonkuituja.
• Hiilinielut: Puut, muu kasvillisuus ja maaperä sitovat itseensä kolmanneksen ihmisten aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Kasvillisuuden muodostama hiilinielu hillitsee ilmastonmuutosta.
• Puhdas hengitysilma: Kasvillisuus puhdistaa ilmaa sitomalla siitä epäpuhtauksia. Yhteyttäessään kasvit sitovat hiilidioksidia ja muodostavat hengitysilmanamme käyttämäämme happea.
• Lääkkeet: Yli puolet maailman väestöstä on riippuvaisia perinteisestä lääketieteestä, joka nojaa luonnosta saataviin lääkkeisiin. Monimuotoinen luonto auttaa uusien hoitokeinojen ja lääkeaineiden kehittämisessä.
• Virkistys ja terveys: Tutkimusten mukaan ajan viettäminen luonnossa rentouttaa ja lisää ihmisten hyvinvointia. Luonnon monimuotoisuuden on havaittu vähentävän allergioita ja tulehdussairauksia. Luonnossa oleskelu kohentaa mielentilaa, ja luontoterapiaa käytetäänkin esimerkiksi masennuksen hoidossa.
Miksi luonto köyhtyy?
Kansainvälisen luontopaneelin IPBES:n keväällä 2019 julkaiseman raportin mukaan luonnon monimuotoisuus köyhtyy nyt ennennäkemättömän nopeasti eri puolilla maailmaa. Maailmanlaajuisesti yhteensä noin miljoona eläin- ja kasvilajia on uhassa kuolla sukupuuttoon, monet seuraavina vuosikymmeninä.
Luonto köyhtyy myös Suomessa. Tuoreimman uhanalaisuusselvityksen eli Punaisen listan mukaan Suomessa jo joka 9 laji on uhanalainen. Suomen luontotyypeistä joka toinen on uhanalainen.
Luonto köyhtyy hälyttävällä vauhdilla.
IPBES:n raportin mukaan maailmanlaajuisesti suurimmat luonnon köyhtymisen aiheuttajat ovat:
- Muutokset maa- ja merialueiden käytössä eli muun muassa rakentaminen, kaupungistuminen ja ruoan, erityisesti lihakarjan tuotannon vaatima yhä suurempi maapinta-ala.Luonnon köyhtymisen suurimpia taustasyitä ovat yhteiskunnalliset ilmiöt, kuten ylikulutus ja väestönkasvu. Toimintamme Suomessa vaikuttaa luonnon tilaan sekä täällä että maailmalla. Esimerkiksi ulkomailta tuotavat vaatteet, elektroniikka ja ruoka vaikuttavat niiden tuottajamaiden luontoon.
- Eläinten ja kasvien liiallinen hyödyntäminen esimerkiksi ylikalastamalla
- Ilmastonmuutos
- Saasteet
- Vieraslajit
Punaisen kirjan mukaan Suomen luonnon köyhtyminen johtuu erityisesti metsäelinympäristöjen muutoksista, kuten metsien uudistamis- ja hoitotoimista sekä vanhojen metsien, kookkaiden puiden ja lahopuun vähenemisestä.
Toiseksi yleisin lajien uhanalaistumiseen vaikuttanut syy on avoimien elinympäristöjen umpeenkasvu ja rehevöityminen. Ilmastonmuutos vaikuttaa etenkin tunturilajien uhanalaistumiseen ja se on merkittävä tulevaisuuden uhka.
Voimme pysäyttää luonnon köyhtymisen siirtymällä kestäviin elintapoihin. Meidän täytyy muun muassa taittaa kulutuksemme maapallon kantokyvyn mukaiseksi. Tarvitsemme erityisesti kansainvälisiä sekä valtiotason toimia. Jokainen meistä voi myös omalla toiminnallaan auttaa säilyttämään luonnon monimuotoisuutta.