Etsinnässä Suomen ja Euroopan paras maisemahanke

Uutinen 15.5.2018 klo 8.41

Suomen paras maisemahanke -kilpailuun ovat tervetulleita hankkeet, joilla on onnistuneesti hoidettu, suojeltu tai suunniteltu maisemia. Kilpailun voittanut hanke lähetetään Suomen edustajana Euroopan neuvoston maisemakilpailuun. Euroopan neuvosto myöntää joka toinen vuosi tunnustuspalkinnon esimerkilliselle maisemahankkeelle.

Lampaita laitumella
Hallitseva Suomen paras maisemahanke, Metsähallituksen Lammaspaimenviikot esitellään kansainväliselle yleisölle, kun Euroopan maisemapalkinto myönnetään juhlallisin menoin ensi kesäkuussa Latvian Daugavapilsissä. Kuva Kirsti Hassinen/Metsähallitus.

Palkinnot ovat tunnustus kaikista niistä toimista, jotka tähtäävät maisemien kestävään käyttöön, suojeluun ja suunnitteluun. Euroopan neuvoston maisemakilpailu on järjestetty vuodesta 2009 lähtien. Suomi on yksi niistä harvoista maista, jotka ovat aina osallistuneet maisemakilpailuun. Palkinto liittyy Eurooppalaiseen maisemayleissopimukseen, johon Suomi liittyi vuonna 2006.

Perinteisiä ja uusia näkökulmia maisemaan

Suomen paras maisemahanke -kilpailun osallistujat ja voittajat ovat olleet pääosin perinne- ja maalaismaisemien hoitoon keskittyneitä hankkeita. Kilpailun ehdokkaina nähtäisiin mielellään myös rakennettuun, jopa teolliseen ympäristöön sijoittuvia hankkeita.

Vuonna 2016 kilpailun voittajana palkittiin Metsähallituksen luontopalvelujen lammaspaimenviikot, jossa vapaaehtoiset paimenet huolehtivat luonnonhoitotyössä olevista lampaista. Vuoden 2014 voittaja Härkää sarvista -hanke edisti laiduneläinten käyttöä luonnon- ja maisemanhoidossa. Vuonna 2012 palkittiin Kauhajoen Hyypänjokilaakson kulttuurimaisemien hoitoon painottuva hankekokonaisuus. Vuoden 2010 kilpailun voitti Suomen luonnonsuojeluliiton valtakunnallinen perinnemaisemien hoitohanke Matkalla maisemaan – Luonnollisesti. Ensimmäisessä kilpailussa vuonna 2008 parhaana palkittiin Hämeenkyrön hankekokonaisuus, jossa hoidettiin maisemaa ja kehitettiin maisemamatkailua.

Maaseutumaisema
Vuonna 2014 Suomen paras maisemahanke -kilpailun voittanut Härkää sarvista -hanke järjesti maisemanhoitoa luonnoltaan ja maisemiltaan erityisen arvokkaille alueille. Laiduneläimet pääsivät luonnonhoitotöihin esimerkiksi Petäjäveden vanhaa kirkkoa ympäröiville niityille. Yli 250-vuotias puukirkko on hyväksytty Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1994. Kuva Kaisa Raatikainen.

Perinteisten hankkeiden lisäksi myös uudenlaiset näkökulmat maisemaan ovat tervetulleita. Raikkaana avauksena tuomaristo palkitsi kunniamaininnalla Vedenalainen Veistospolku -hankkeen vuonna 2014. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio teki yhteistyössä Metsähallituksen kanssa Saaristomeren kansallispuistoon vedenalaisen veistospolun. Maisemahankkeen kohteena ei myöskään ole tarvinnut olla arvokas maisema, kilpailu on avoin myös arkiympäristöihin ja huonolaatuisten maisemien kehittämiseen kohdistuneille hankkeille. Vuonna 2010 kilpailussa kunniamaininnan sai Helsingin kaupungin rakennusvirasto Vuosaaren vanhan kaatopaikka- ja maantäyttöalueen, Vuosaaren huipun maisemoinnista.

Yllättäviä valintoja Eurooppalaisessa kilpailussa

Eurooppalaisen maisemakilpailun ovat voittaneet mitä erikoisimmat maisemahankkeet. Ensimmäisen kilpailun vuonna 2009 voitti ranskalainen Lillen kaupunki hankkeella, jossa hylätty teollisuusalue kunnostettiin kaupunkilaisten virkistysalueeksi. Vuonna 2011 voittajaksi valittiin italialainen Carbonian kunta vanhan kaivoskaupungin maisemien uudistamisesta. Vuonna 2013 kisan voitti puolalainen Ala-Sleesian maisemapuistoyhdistys hankkeella, jossa suojeltiin Szprotawanjokilaakson maisemien ekologisia arvoja.

Tyttöjä nurmella
Hetésin tyttöjen esitys juhlisti Euroopan maisemapalkintoa Unkarin ja Slovenian rajalla 8.6.2016. Rautaesirippu erotti naapurikylät vuosikymmeniksi, mutta vuonna 2013 käynnistyneen maisemahankkeen myötä löydettiin uuden yhteistyön sävelet. Kuva Tapio Heikkilä.

Vuonna 2015 voiton vei Unkarin ja Slovenian rajalla sijaitsevan Hetésin kylämaisemien hoito ja kehittäminen yli rajat ylittävällä yhteistyöllä. Viimeisimmän kilpailun vuonna 2017 voitti latvialainen Daugavapilsin (Väinänlinnan) linnoituksen kunnostus- ja kehittämishanke. Aiemmin lähes hylätyssä, kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa linnoituksessa on nykyään monenlaista toimintaa ja linnoitus on uudella tavalla osa kaupunkimaisemaa.

Maisemasymposium kokoaa maisemien ystävät Säätytalolle

Suomen ehdokas vuoden 2019 kilpailuun valitaan aiempien vuosien tapaan ympäristöministeriön järjestämällä Suomen paras maisemahanke -kilpailulla. Kilpailuun voivat osallistua kansalaisjärjestöt sekä alue- ja paikallisviranomaiset jo toteutetuilla hankkeilla.

Turisti kuvaa kaupunkimaisemaa
Italian Sardiniassa sijaitsevan Carbonian pikkukaupungin "Maisemakone"-hankkeelle myönnettiin Euroopan maisemapalkinto vuonna 2011. Autioitumassa olevan kaivoskaupungin 1930-luvun rationaalisen urbanismin arvot oli hoksattu kymmentä vuotta aiemmin, ja uhannut rappio käännettiin määrätietoisten hankkeiden myötä kohti uutta hyvinvointia. Kuva Tapio Heikkilä.

Suomen paras maisemahanke -kilpailun osallistumisaika päättyy 7.9.2018. Kilpailun voittaja julkistetaan ja palkitaan kansainvälisen maisemapäivän aattona 19.10.2018 järjestettävässä Maisemasymposiumissa Säätytalolla Helsingissä. Symposiumissa kuullaan ajankohtaisia ja kiinnostavia puheenvuoroja maisemista sekä tutustutaan Suomen paras maisemahanke -kilpailun ehdokkaisiin. Tilaisuus on kaikille avoin.

Tiedätkö toteutetun maisemahankkeen, joka ansaitsisi tulla palkituksi Suomen ja Euroopan parhaaksi? — Vinkkaa kilpailusta hankkeen vastuutaholle!

Teksti: Annika Uddström Suomen ympäristökeskus

Lisätietoja

Tutkija Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 715, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Ympäristöneuvos Tapio Heikkilä, ympäristöministeriö, p. 0295 250 166, etunimi.sukunimi@ym.fi
 

Aiheesta lisää


Kaikki Luonnon kirjon 2/2018 artikkelit

Kaivosrakennelmia
Paikallisyhteisöä työllistäneet hiilikaivokset suljettiin 1970-luvulla, ja nyt ne on kunnostettu historiallisiksi monumenteiksi, museoiksi tutkimuksen ja matkailun käyttöön. Italian kaivoskulttuurikeskuksen johtaja Antonello Murgian sanoin: "kulttuuri on tämän päivän teollisuutta". Kuva Tapio Heikkilä.